Ikäihmisten toimintakyvystä kerättyjen tietojen ja niiden perusteella laadittujen dokumenttien merkitys ikäihmisten hoitoa ohjaavana tekijänä on vähäistä, toteaa Liisa Klemola väitöksessään ”Toimintakykyä kuvaava tieto ikäihmisten palveluissa. Tiedonhallinnan näkökulma”, joka tarkastettiin 29.1.

Klemola tuo esille merkittävän epäkohdan: uudesta lainsäädännöstä ja suosituksista huolimatta tilanne ikäihmisten hoidon toteuttamisessa tiedon hyödyntämistä arvioiden ei ole viime vuosina muuttunut ainakaan parempaan suuntaan. Tutkija esittää seuraavat johtopäätökset:
*Toimintakyvyn kaikkien osa-alueiden arviointia tulee lisätä, jotta ikäihmisten avuntarpeista saadaan kokonaisvaltainen käsitys. Näin osataan kohdentaa palvelut paremmin.
*Henkilökunnan koulutusten suunnittelussa kannattaa antaa perustelut sille, miksi toimintakykyarviointeja ja HoPaSuja laaditaan ja korostaa niiden hyödyntämismahdollisuuksia päivittäisen työn tukena.
*Tietojen ajantasaisuuden parantaminen voisi lisätä tietojen hyödyntämismahdollisuuksia eri tasoilla ja sitä kautta parantaa dokumenttien ja hoidon laatua.
*Toimintakyvyn arviointiin käytettävän arviointimenetelmän valinnassa kannattaa huomioida, mihin käyttötarkoitukseen tietoa halutaan kerätä.
*Toimintakykylähtöisen toimintatavan toteuttamiseksi huomiota pitää kiinnittää enemmän hoitajien käsityksiin hyvästä hoidosta kuin lainsäädännön tuomiin määräyksiin.
*Ilman hyvää tiedonhallintaa ei toiminnalla ole edellytyksiä onnistua.

Lisäksi tutkija kehitti tiedonhallinnan mallin ikäihmisten palveluja varten. Mallia voidaan hyödyntää ikäihmisten palvelujen kehittämisessä ottamalla huomioon sellaiset tiedonhallintaan liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat ikäihmisten hoidon laatuun. Kuvio suurenee klikkaamalla tai löytyy väitöksen sivulta 116.

tiedonhallinnan malli_liisa klemola