Kotihoito ei ole kustannustehokasta silloin, kun ihmisen hoidontarve on suuri.
Asia on selvitetty moneen kertaan ja käy maalaisjärkeen. Kuitenkin NHG:n laskelmien mukaan vanhuspalveluissa ”kotihoivaa” lisäämällä voitaisiin tulevina vuosina vähentää muuta ympärivuorokautista hoivaa niin paljon, että säästöjä kertyy satoja miljoonia.
ks. vanhusverkostoviesti 16.9.

Tehostettu palveluasuminen voi tulla edullisemmaksi jo silloin, kun hintaa verrataan kahden tai kolmen päivittäisen kotikäynnin asiakkaan palvelujen järjestämiseen.
– Tutkimukset osoittavat, että kotihoidon palveluja paljon käyttävät asiakkaat asioivat usein tiuhaan myös terveydenhuollon päivystys- ja muissa avopalveluissa. Tehostetussa palveluasumisessa taas asiakkaat ovat paremmin ammattiavun äärellä, jolloin esimerkiksi päivystykseen lähtemisen kynnys on korkeampi, selvittää Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni (Aamulehti 11.10.)

Tärkeäksi syyksi kotihoidossa olemiseen on nostettu asiakkaan toive.
–Tiedämme kyselyjen perusteella vain keskimääräisiä lukuja kaikista kotihoidossa olevista. Tottakai ihmiset haluavat yleensä ottaen tulla kotona hoidetuiksi, jos heiltä sitä kysytään. Kuinka moni heistä, jotka ovat jo niin sanotusti kotinsa vankeina, haluaa olla kotona oikeasti? Tätä me emme oikeasti tiedä, sanoo suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio Tampereen kaupungin konsernihallinnosta (Aamulehti 22.9.)

Lumiolla on resepti siihen, miten kaikki osapuolet tehtäisiin tyytyväisiksi ja miten kaikki säästäisivät rahaa.
– Kaupungin, veronmaksajien ja asiakkaiden kannalta olisi hyvä, että niille kotihoidon asiakkaille, jotka saavat paljon hoitoa kotiinsa ja eivät haluaisi enää asua kotona, järjestyisi paikka ympärivuorokautisessa hoidossa.