Helsingin yliopiston dosentti Markku T Hyyppä osoitti edellisessä kirjassaan Kulttuuri pidentää ikää (2013),että yhteisölliseltä kulttuurin harrastamisella on selvä myönteinen vaikutus hengissä säilymiseen. Polvivammaisena entisenä urheilijana häntä kiinnosti se, että kulttuurifriikki elää keskimäärin kolme vuotta pitempään kuin harrastamaton mutta ei toisaalta aina koe terveyttään paremmaksi. Ongelmaksi muodostui Hyypän mukaan se, että vaikka Suomessa harrastetaan paljon kulttuuria, ei peruskulttuurimme ole yhteisöllinen. Mallia pitäisi katsoa esimerkiksi suomenruotsalaisen väestön hoivakulttuurista.

Hyyppä tarkentaa havaintojaan juuri ilmestyneessä uudessa teoksessaan Ikääntyvän muistikirja (2018). Tällä kertaa hän käy tarkasti lävitse ne tieteellisen tutkimuksen vahvistamat asiat, jotka ylläpitävät muistia. Vain vahva näyttö kelpaa. Esimerkiksi liikunta hyödyttää muistia ja hoksaamista, kunhan se ei ole niinkään yksinäisiä juoksulenkkejä kuin sosiaalista ja henkisesti haastavaa: tanssia, joogaa, leikkejä ja pallopelejä. Vaikuttaa siltä, että kulttuurin harrastamisen, myös liikuntakulttuurin, suotuisa vaikutus tapahtuu sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden välityksellä.

Muita poimintoja:
Aivojen sähköinen stimulointi ei paranna muistia, joskin magneettiärsytys voi tehdä hetkellisesti. Älylääkkeistä on apua lähinnä nuorille.
Gojimarjat, mustikat, antioksidantit, omega-3 ja DHA-kapselit, tumma suklaa tai parsakaali ovat kiistanalaisia. Runsas beetakaroteenin, E-vitamiinin tai seleenin syöminen purkista on luultavasti haitallista.
Kofeiini parantaa lyhytaikaisesti tarkkaavaisuutta, sokeri heikentää muistia.
Hedelmien ja vihannesten hyödystä ikääntyneiden muistille ei ole vakuuttavaa näyttöä.
Välimeren ruokavalio on todettu hyödylliseksi, mutta Hyyppä epäilee, että sen teho ei ole niinkään ruoka-aineissa kuin siinä, että Välimeren maissa on tapana syödä yhdessä. Tästä aiheesta kannattaa katsoa kiinnostava TED-video (kohdassa 5.10-7.15)