Hyvinvointimittari

Esko hanke käyttää Aikuisväestön hyvinvointimittaria ”Minun elämäntilanteeni” menetelmänä, millä kartoitetaan ja tunnistetaan hankkeen kohderyhmänä olevien nuorten miesten hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointimittarin avulla saadaan yksilökohtaista, asiakaslähtöistä tietoa yksittäisten miesten hyvinvoinnin vajeista sekä voimavaroista ja laajemmin saatua tietoa voidaan hyödyntää kohderyhmälle suunnattujen palveluiden ja toimenpiteiden kehittämisessä.

Aikuisväestön hyvinvointimittarin ovat kehittäneet Soccan tutkija Petteri Paasio sekä pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön asiantuntijat. Mittaria on testattu pääkaupunkiseudun kunnissa syksystä 2016 alkaen ja esimerkiksi vuonna 2018 Vantaa otti mittarin osaksi Apotin asiakastietojärjestelmää.

Aikuisväestön hyvinvointimittari on kehitetty ihmisen psykososiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuutta arvioivaksi mittariksi. Se ei keskity vain yksittäisen ongelman tai tavoitteiden saavuttamisen arvioimisen mittaamiseen, mikä usein on mittareille tyypillistä. Selvityksen perusteella Suomessa tai muuallakaan maailmassa ei ollut aikuisväestölle suunnattua yksilön hyvinvointia kokonaisvaltaisesti arvioivaa mittaria ja Aikuisväestön hyvinvointimittari on kehitetty tähän tarpeeseen.

 

Kenelle mittari on tarkoitettu?

Hyvinvointimittari on tehty niin, että kuka vain voi käyttää sitä itsearvioinnin välineenä ja ilman asiakkuutta missään palveluissa. Samalla hyvinvointimittarin kehitystyön lähtökohtana oli, että mittari toimii esimerkiksi lakisääteisissä palveluissa palvelutarvearvioinnin välineenä. Mittarin avulla saadaan tietoa millä osa-alueilla asiakkaalla on ongelmia, mistä asioista tai ilmiöistä hänen hyvinvointinsa koostuu. Myöhemmin hyvinvointimittarin avulla voidaan seurata, onko hyvinvoinnin ongelmien tai vahvuuksien suhteen tapahtunut muutosta. Hyvinvointimittari on hyödynnettävissä myös laajemmin palveluiden tai toimien vaikuttavuuden arvioinnin välineenä.

 

Elämäntilanteen arviointia

Hyvinvointimittari tarkastelee hyvinvointia yhdeksän eri ulottuvuuden kautta ja niin, että hyvinvointi rakentuu näistä kaikista ulottuvuuksista. Ulottuvuudet voi nimetä myös elämänalueiksi tai toimintakentiksi. Ulottuvuudet ovat; 1. Työ, osaaminen, toimeentulo, 2. Arki ja vapaa-aika, 3. Asuin- ja toimintaympäristö, 4. Perhe ja läheiset, 5. Koettu terveydentila, 6. Koettu hyvinvointi, 7. Elämän orientaatio, 8. Osallisuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö, 9. Kriisit.

Kriisit ulottuudessa on vain yksi muuttuja, mutta muuten jokainen ulottuvuus muodostuu 2 – 4 neljästä eri muuttujasta eli kysymyksestä. Kysymyksiin on viisi eri vastausvaihtoehtoa ja vastausten skaalat ovat määritelty sanallisesti. Vastaukset ovat pisteytetty +1, = tai -1 eli hyvinvointia tuottava, neutraali tai pahoinvointia tuottava. Kun vastaukset syötetään Excel-taulukkoon, syntyy tuloksena graavi, mistä samaten voi nähdä mitkä osa-alueet ovat kunnossa ja millä osa-alueilla on ongelmia

Hyvinvointimittari on tehty mittaamaan mahdollisimman konkreettisia asioita ihmisen arjesta kattaen kokonaisvaltaisesti elämän eri osa-alueet. Mittari ei mittaa mielipidettä tai tyytyväisyyttä, eikä se ole toimintakykymittari. Hyvinvointimittari antaa tietoa, havaintoja ihmisen elämästä ja hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti. Tämä auttaa jäsentämään myös kokonaistilannetta ja ensi sijassa tästä hyötyy asiakas, hyvinvointimittarin vastaaja itse.

Tiedot on koostettu Soccan, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Aikuisväestön hyvinvointimittaria koskevilta internet-sivuilta 15.2.2019.

Soccan, Aikuisväestön hyvinvointimittari

http://www.socca.fi/kehittaminen/sosiaalityon_vaikuttavuus/aikuisvaeston_hyvinvointimittari

Tutustu tai tulosta itsellesi Aikuisväestön hyvinvointimittari:

http://www.socca.fi/files/6872/Aikuisvaeston_hyvinvoinnin_mittarin_kysymykset_joulukuu_2017.pdf