Painettuja julkaisuja voit tilata tästä linkistä

Päivimaria Seppänen, Minna-Maria Behm, Mona Taipale 

Lue julkaisu Issuussa tai lataa se itsellesi tästä

Opinnäytetyön nimi: Kehitysvammaisten arjen toiminnan tukeminen – Opasvideo oman elokuvan tekemiseen iPadilla.
Tekijät: Heidi Haulismaa ja Mervi Airas, Saimaan Ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyö on valmistunut osana Socomin hallinnoimaa Yes We Can –hanketta. Opinnäytetyö liittyy kehitysvammaisten osallisuutta lisäävään toimintaan, jota hankkeen aikana on lisätty.

Avaa video tästä linkistä

Osana laajempaa sosiaalihuollon tehtävärakenteen selvitystä Sosiaali- ja terveysministeriö on nähnyt tarpeen selvittää, miten ammattihenkilölakiin liittyviin muutoksiin on kunnissa ja
kuntayhtymissä kyetty vastaamaan. Sosiaalialan osaamiskeskusten toteuttama selvitys toimii itsenäisenä kokonaisuutena valottaen sosiaalityöntekijöiden tilapäisenä sijaisena toimimisen tilannetta eri kunnissa ja kuntayhtymissä. Raportti toimii lisäksi osana laajempaa sosiaalihuollon tehtävärakenteen selvitystä. Raportissa esitetään, kuinka valtakunnallinen kysely sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisesti toimimisen tilanteesta toteutettiin (luku 2) ja millaista kuvaa vastaukset piirtävät tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimisen tilanteesta, siihen liittyvistä haasteista sekä niiden ratkaisukeinoista (luku 3). Lisäksi raportissa tarkastellaan, kuinka vastaajat näkevät tilanteen kehittyvän lähitulevaisuudessa (luku 4) sekä kootaan yhteen mahdollisia kehittämisehdotuksia rekrytointiongelmien korjaamiseksi (luku 5).

Avaa julkaisu tästä linkistä

Palasista Palettiin- Kulttuuri osaksi ikäihmisten palveluja on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa, Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista vv.2015-2017.
Hankkeessa koulutettiin nuoria taiteilijoita liiketoimintaosaamisessa, ikäihmisten kanssa työskentelyssä sekä ikäihmisille tarjottavan soveltavan taiteen muotoilussa. Kulttuuritoimintaa integroitiin osaksi ikäihmisten palveluja ja rakennettiin markkinointikanava kulttuuripalvelujen saavutettavuuden helpottamiseksi. Samanaikaisesti selvitettiin, paljonko sote-euroja säästyy ikäihmisten palveluissa, kun sijoitetaan kulttuuriseen hyvinvointiin.

Avaa julkaisu tästä linkistä

kumppanuuskäsikirja_kansiMontEri -hankkeen (Monitoimijamallit maaseudun sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi) 2012–2014 yhtenä tavoitteena oli kehittää järjestöjen, yhdistysten, oppilaitosten, yritysten ja kuntatoimijoiden tuloksellista, avointa ja kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä. Tähän kumppanuuskäsikirjaan on koottu perustietoa tutkimukseen ja hankkeen kokemuksiin pohjautuen, mitä kumppanuudella oikeastaan tarkoitetaan, minkälaisen prosessin kautta sitä voidaan rakentaa, mitkä elementit siinä ovat keskeisiä ja miksi tässä ajassa kumppanuudesta on tärkeä puhua. Tämä julkaisu on tarkoitettu monitoimi jaisen yhteistyön kehittämisen tueksi kunnille, järjestöille, oppilaitoksille, yrityksille ja muille kumppanuuksien kehittämisestä kiinnostuneille.

Avaa julkaisu tästä linkistä

Kirsi Koskelainen, opinnäytetyö 2014, KYAMK

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhusneuvostojen tekemien kirjallisten esitysten sisältöä ja niiden etenemistä kunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi selvitettiin, mitä hyväksyttyjen esitysten avulla saavutettiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa ikäihmisten ja vanhusneuvoston asemasta kunnallisessa päätöksen- teossa sekä edistää vanhusneuvostojen ja kunnan eri toimialojen yhteistoimintaa.

Avaa julkaisu tästä linkistä

Selvitys on osa ESR-rahoitteista ”Kaakkois-Suomi edelläkävijäksi Sote-ICT:ssä” -hanketta. Selvityksen tavoitteena on saada tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan nykytilasta ja kehittämiskohteista Kaakkois-Suomessa sekä määrittää Kaakkois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tavoitetila. Hankkeen kesto oli 1.5.-31.12.2013.

Avaa julkaisu tästä linkistä

Emilia Pakkanen, Kandidaatin-tutkielma, Yhteiskuntapolitiikka, Jyväskylän yliopisto.

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää Kaakkois-Suomen alueella toimivien kuntatoimijoiden näkökulmia yhteistyöstä järjestötoimijoiden kanssa. Tarkoituksena on tarkastella millaista yhteistyö on tällä hetkellä, mitkä ovat sen haasteet, järjestöjen rooli sekä tulevaisuuteen suuntaavat kehitysideat.

Avaa julkaisu tästä linkistä

Minja Pietarinen, opinnäytetyö, Saimia 2013

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia asiakkaiden ja omaishoitajien kokemuksia ikäihmisten lyhytaikaisesta perhehoidosta Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymä) alueella: miksi he olivat valinneet perhehoidon, minkälaisia kokemuksia heillä oli ja mitä kehitettävää perhehoidossa heidän mielestään olisi. Opinnäytetyön tarkoituksena on auttaa nostamaan ikäihmisten perhehoito näkyväksi vaihtoehdoksi omaishoitajien vapaan mahdollistajana.

Avaa julkaisu tästä linkistä

Heini Maijanen
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja B.16:2013

Yhteistyötä ja kumppanuutta vahvistavien mallien kehittämisen kannalta on tärkeää tietää, minkälainen on kaakkoissuomalaisten yhdistysten yhteistyösuhteiden nykytila sekä tulevaisuuden tarpeet ja toiveet. Keiden kanssa yhdistykset tällä hetkellä toimivat yhteistyössä? Minkälaista on yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin kanssa? Minkälaisia yhteistyörakenteita, toimintamalleja ja sopimuksia yhteistyöstä on jo olemassa? Mitä hyötyä yhteistyöstä on koitunut eri osapuolille ja miten nykyiset toimintatavat ovat edistäneet kumppanuutta? Mitä yhteistyön onnistumista vaikeuttavia tekijöitä tai puutteita järjestöjen yhteistyösuhteissa on? Ja ehkä kaikkein tärkein kysymys hankkeen näkökulmasta on, millä keinoin yhteistyötä eri toimijoiden välillä voitaisiin jatkossa edistää.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Anna-Kaisa Ek, Marja Jussila, Heini Kähkönen, Heini Maijanen ja Marika Wikström-Koikkalainen
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja B.15:2013

Vaihdon tori -kuntakiertue järjestetiin, koska kiertueen järjestäneet toimijat tahtoivat selvittää millaisia yhteistoiminnan tapoja maakunnassa on ja toisaalta keskustella, mitä nämä hankkeet voivat maakunnan asukkaille tarjota. Kiertueen kantavana teemana oli yhdessä tekeminen, jota järjestäjien hankkeissa halutaan edistää.

Julkaisun voit avata tästä linkistä

Karoliina Kososen (LUT) tekemä gradu henkilökohtaista apua kehittäneen verkoston toiminnasta.

Tutkimuksessa korostuu motivaation, yhteisen, tarpeeseen perustuvan tavoitteen, sitoutumisen ja orkestroinnin merkitys verkostotoiminnassa hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Opasta voi käyttää kannustamaan iäkästä ylläpitämään arkiliikuntaansa. Oppaan on laatinut geronomiopiskelija Marjo Kattelus (KyMAK)

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Elina Perttula 2011

Tämän raportin tarkoituksena on kartoittaa Kaakkois-Suomen alueen kulttuuripalveluja, joita voitaisiin jatkossa hyödyntää hyvinvointityössä. Lisäksi tavoitteena on selvittää kulttuurin hyvinvointipalvelujen kysyntää ja markkinoita alueella. Kartoitus on tehty Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan toimeksiantona ja sen on toteuttanut KaakkoisSuomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Kartoitus on osa opetusministeriön käynnistämää Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia – toimintaohjelmaa 2010-2014.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011–2015 -prosessin tavoitteeksi asetettiin:

  • Päivittää hyvinvointistrategia vastaamaan muuttuneita olosuhteita ja tulevaisuuden haasteita
  • Saada aikaan eri toimijoita yhdistävä strategia, joka luo pohjan kuntastrategioille sekä yhteisille strategisille kehittämisohjelmille, -hankkeille ja yhteistyön käytännöille
  • Määrittää tärkeimmät mittarit tavoitteiden toteutumisen seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi
  • Kytkeä strategia ja talous entistä tiiviimmin yhteen
  • Saada aikaan avoin ja osallistava toimintaprosessi strategian jalkauttamisen helpottamiseksi ja eri toimijoiden yhteistyön edistämiseksi

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Anu Seppälä, Opinnäytetyö 2011

Opinnäytetyössä tutkittiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten lyhytaikaista perhehoitoa. Lyhytaikaisella perhehoidolla tuetaan omaisten jaksamista sekä omaishoidon lakisääteisten vapaiden pitämistä. Työn tavoitteena oli tutkia, millaisia tarpeita ja toiveita vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten lyhytaikaisella perhehoitajalla on tilapäishoitoon liittyen. Tavoitteena oli myös tutkia, millaista tukea perhehoitajat toivovat työssään. Työn tilaaja on Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n vammaistyön kehittämisverkosto. Vuonna 2009 perustetun lyhytaikaishoidon työryhmän tarkoituksena on käyttää tämän tutkimuksen tuloksia kehittämistyössään.

Julkaisun voit avata tästä linkistä

Tiia Hämälä & Tiia Smolander, Opinnäytetyö 2010

Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa kokemuksellista tutkimustietoa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten lyhytaikaisesta perhehoidosta, koska hoitomuodolle on aikaisempien tutkimusten ja selvitysten mukaan suuri tarve. Tutkimus tukee Kaakkois-Suomen kuntien ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten lyhytaikaisen perhehoidon kehittämistyötä. Myös se on tutkittu, minkälaista koulutuksellista, ohjauksellista ja rahallista tukea perhehoitajat saavat työhönsä sekä miten lyhytaikaista perhehoitoa voitaisiin kehittää, jotta työstä saataisiin houkuttelevampaa. Lisäksi tutkittiin, millaisia asioita on hyvä ottaa lyhytaikaisen perhehoitotyön onnistumisen kannalta huomioon.

Julkaisun voit avata tästä linkistä

Marko Raitanen, Pia Ruuskanen ja Soile Järvinen B.14:2010

Lääkkeettömät hoitomuodot, hoitajien vuorovaikutustaitojen parantaminen ja liikunnallinen kuntoutus ovat keskeisiksi nostettuja tarpeita vanhustyön kehittämisessä. Näihin tarpeisiin on mahdollista vastata kulttuuritoiminnalla. Tässä julkaisussa esitellään kolme sosiokulttuurista teemaa: muistojen teatteri, muistorasiatyöskentely sekä luovat menetelmät. Erityisesti kiinnostus kohdistuu teemojen toteuttamiseen, miten sosiokulttuurista toimintaa voi mahduttaa omalle työpaikalleen. Vastausta haetaan myös kysymykseen kuinka tavoitteelliset ryhmätoiminnat saadaan resurssipulasta riippumatta osaksi hoitotyötä.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Marko Raitanen, Vanhustyön kehittämisverkosto B.13:2010

Kaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisverkostossa työskennellyt yksityisten palveluntuottajien valvontatyöryhmä on laatinut tämän julkaisun, jossa paneudutaan kunnan suorittamaan yksityisten palveluntuottajien valvontaan vuorovaikutuksen ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Julkaisu on keskustelunavaus siitä, mitä valvonnan painopisteen siirtäminen etukäteisvalvontaan tarkoittaa. Taustana on työryhmän laatima valvontalomake sekä sen kokeilutoimintaan liitetty pienimuotoinen kysely.

Julkaisun voit avata tästä linkistä

Marko Raitanen, Pia Ruuskanen Vanhustyön kehittämisverkosto B.12:2010

Säännöllisen asiakaspalautekeskustelun tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta asiakkaan, omaisten ja omahoitajan välillä sekä mahdollistaa kaikkien osapuolten tasavertainen kuuleminen. Toiminnalla halutaan varmistaa vanhuksen hyvä kohtelu sekä hoidon ja palvelun korkea laatu. Ideana on käydä systemaattisesti lävitse asiakkaan tilannetta ja omaisten osallistumista vanhuksen arkeen kolmikantaperiaatteella hoito- ja palvelusuunnitelman päivittämisen yhteydessä.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Oheinen opas on vapaasti käytettävissä ilman tekijänoikeuksia.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Pirjo Herttuainen, Irma Parikka, Opinnäytetyö 2010

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa erityislasten ja -nuorten lyhytaikaishoidon tilanne ja tarpeet Etelä-Karjalassa. Tarkoituksena oli tuoda kuuluviin niiden perheiden ääni, joissa on lyhytaikaishoitoa tarvitsevia erityislapsia. Työssä haluttiin selvittää, ovatko nykyiset lyhytaikaishoidon järjestämismuodot toimivia ja vastaavatko niiden toteuttamistavat perheiden tarpeita. Tutkimuksessa etsittiin myös syitä siihen, miksi osa erityislapsista jäi kokonaan lyhytaikaishoidon ulkopuolelle. Lisäksi selvitettiin, ovatko asiakkaat tyytyväisiä palveluista tiedottamiseen. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa Lyhytaikaishoidon työryhmälle tutkittua tietoa, jota se voi hyödyntää kuntien lyhytaikaishoidon kehittämisessä.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Mia Kalpa, Opinnäytetyö 2010

Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa lyhytaikaishoidon palveluja käyttävien asiakkaiden mielipiteistä ja kokemuksista lyhytaikaishoidon järjestelyihin liittyen. Työssä selvitettiin, ovatko lyhytaikaishoidon palvelut ja niistä tiedottaminen tarkoituksenmukaisia vai jäävätkö monet erityislasten perheet palveluiden ulkopuolelle. Vuonna 2009 perustettu tilapäishoidon työryhmä hyödyntää vastauksia ja tulee käyttämään niitä kehittämistyössään

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Leena Kaljunen, Hanna Niskanen ja Tarja Toivanen, B.11:2010

Tässä selvityksessä tarkastellaan hyvinvointialan yrittäjyyden nykytilaa Etelä-Karjalassa keväällä 2009 tehdyn yrityskartoituksen ja tuoreimpien tilastotietojen valossa. Toimiala on rajattu tässä sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaikka hyvinvointiala käsitteenä kattaa paljon muutakin. Tulevaisuuden näkymiä hahmoteltaessa pyritään tunnistamaan hyvinvointialan yrittäjyyden tulevien vuosien haasteita ja mahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Yrityskartoitus on tehty Socomin toteuttamassa LEHTI -hankkeen HAKE -osahankkeessa (Hyvinvointialan kehittäminen ja aktivointi Etelä-Karjalassa) ja se on palvellut taustaaineistona hankkeen toimenpiteitä täsmennettäessä.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Tuula Kontio, 2009

Tämän arviointiosuuden näkökulmana ovat sekä prosessit että vaikutukset. Vaikutusten näkökulmasta arvioidaan henkilöstön tietoteknisen osaamisen lisääntymistä Kaaso-hankkeen aikana. Prosessin näkökulmasta arvioidaan puolestaan Kaaso-hankkeen organisaatiorakenteen toimivuutta sekä ohjaus-, projektiryhmien työskentelyä. Näiden kahden lisäksi tarkastellaan, miten hankkeen työskentelyyn osallistuneet näkevät alueellisen tietoteknologian kehittämisen, kun Kaaso hanke loppuu. Mitkä ovat heidän mielestään oleellisia tietoteknisiä kehittämiskohteita niin sosiaalihuollossa kuin varhaiskasvatuksessa? Raportin tarkoituksena on arvioida hankkeen toisen vaiheen toimintoja sekä luoda visioita kehittämistoiminnalle hankkeen jälkeen. Arvioinnin tuloksia tullaan käyttämään hyödyksi, kun laaditaan jatkohanketta tietoteknologian alueelliselle jatkokehittämiselle.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Hanna Niskanen, B.8:2009

Tutkimus on osa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n toteuttamaa Hyvinvointialan yrittäjyys -projektia. Tutkimuksen tavoit-teena on selvittää, kuinka aloittavien hyvinvointialan yrittäjien yrityspalvelui-ta ja toimialakohtaista neuvontaa voidaan kehittää asiakaslähtöisemmäksi Etelä-Karjalassa.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Paula Ylönen ja Kirsi Kulhoranta, 2009

Suomalaiselle hyvinvointipalvelujen järjestelmälle on tunnusomaista erikoistuneisuus, sektori-, asiantuntija- ja yksilökeskeisyys. Palvelujärjestelmässä korostuvat ammattilaisten osaaminen ja resurssit. Työntekijäverkostot kytkeytyvät asiakkaiden ongelmatilanteisiin eri sektorien asiantuntijuuden kautta. Palvelujärjestelmää haittaavana tekijänä voidaan pitää eri sektorien välistä yhteistyön puutetta. Palvelujärjestelmässä olevan asiakkaan eri verkostot kutsutaan usein koolle vasta silloin kun kaikki muut keinot on kokeiltu ja tilanne on ”jumissa”. Yhteistyön rakentamiseen näissä tilanteissa tarvitaan verkostotyömuotoja, joiden avulla eri palvelusektorien työntekijät ja asiakkaat verkostoineen voivat kohdata tasavertaisesti ja toisiaan kunnioittavasti. Verkostomaisilla ja voimavarakeskeisillä työmuodoilla saadaan aikaan voimavarayhdistelmiä, jotka ylittävät erikseen toimimisen mahdollisuudet. Työmuodot ovat asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistoimintaa, jossa keskeistä on asiakkaiden ongelmien hahmottaminen heidän arkensa näkökulmasta. Mukaan liitetään kunkin työntekijätahon tuki ja apu osaamisen ja mahdollisuuksien mukaan.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Eija Vikman A.7:2009

Sosiaalityön erikoistumiskoulutukseen kuuluva lisensiaatintutkimus Julkaisussa käsitellään lasten kertomuksia keskellä perheen kriisiä elämänvaiheessa, jossa perhe on tullut kriisikeskukseen hakemaan apua. Tutkimuksessa selvitetään, miten lasten kertomukset rakentuvat ja miten lapsen kanssa työskentelevä voi tukea lapsen kerrontaa niin, että lapsen on turvallista kertoa.

Voit avata julkaisun esittelyn tästä linkistä 

Voit tilata julkaisun tästä linkistä

Pia Auvinen ja Marko Raitanen, B.7:2009

Raportissa esitellään kolmen dementiayksikön hyviä käytäntöjä. Käytännön toimenpiteet liittyvät räätälöidyn koulutuksen suunnitteluun ja hankintaan, ravitsemuksen järjestämiseen sekä liikuntatuokioiden toteuttamiseen. Toimintatapoja seurattiin ja arvioitiin vanhustyön kehittämisyksikön toimesta. Havainnointikäynneillä ja arviointien jälkeisissä palautetilaisuuksissa kohtasivat henkilöstö sekä kehittämissuunnittelijat, mutta aiheen edistymistä seurasivat ja kommentoivat myös kehittämisyksikön dementiatyöryhmän jäsenet. Näin verkostoitumalla pyrittiin kehittämään hyvää työtä edelleen, levittämään tietoa hyvistä toimintatavoista sekä kannustamaan työyhteisöjen jäseniä oman työnsä kehittämisessä.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Raija Väisänen & Juha Hämäläinen (toim.) A.6:2008

Aikuissosiaalityön käsitteellistä ja toiminnallista jäsentymistä sekä arvostusta ja asemaa on toistaiseksi tutkittu suhteellisen vähän. Aikuisten parissa tehtävällä sosiaalityöllä on kunnissa kuitenkin pitkät perinteet siitä huolimatta, vaikka aikuissosiaalityön käsitteen käyttö on yleistynyt vasta myöhemmin. Aikuissosiaalityön käsitteeseen nojaava kehittämistyö on painottunut erityisesti 2000 -luvulle. Siihen ovat vaikuttaneet yhteiskunnallisen kehityksen ja sosiaalisten ongelmien vaikeutumisen lisäksi myös erilaiset sosiaalipoliittiset ja lainsäädännölliset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteisiin liittyvät muutokset. Näillä muutoksilla on pyritty ehkäisemään riskiryhmiin kuuluvien sosiaalisia ongelmia sekä edistämään ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnallista syrjäytymistä. Yhtenä konkreettisena esimerkkiä on kuntouttavan työtoiminnan organisoituminen osaksi kunnallista aikuissosiaalityötä.

Voit ladata julkaisun esittelyn tästä linkistä

Voit tilata julkasun tästä linkistä

Johanna Auranen & Tiina Kirvesniemi (toim.) B.5:2008

Tätä julkaisua voidaan käyttää monella eri tavalla. Siitä saadaan monipuolisesti tietoa erilaisista kehittämistyön malleista. Osa julkaisun sisällöstä voidaan ottaa suoraan käyttöön. Sisällöt voivat olla ideoiden lähteenä, kun pohditaan oman kunnan tai yksikön toiminnan kehittämistä.

Voit avata julkaisun esittelyn tästä linkistä

Voit tilata julkasun tästä linkistä

Johanna Auranen ja Tiina Kirvesniemi (toim.) A.5:2008

”Ei merta edemmäs kalaan” – julkaisu tarjoaa laajan kuvan KaakkoisSuomen varhaiskasvatuksen kehittämisen koko kirjosta. Artikkeleissa voidaan havaita varhaiskasvattajien oman työn arvostaminen ja työn kehittämisen merkitys aivan ruohonjuuritasolla. Keskeisintä varhaiskasvatuksessa on lasten kohtaaminen ja vanhempien mukaan ottaminen kasvatuskumppaneina. Näiden ydinteemojen ympärille kiertyy monen kehittämistyön punainen lanka.

Voit ladata julkaisun  tästä linkistä

Painetun julkaisun voit tilata tästä linkistä

Tuula Kontio, B.6:2008

Tämä strategia on kuntien (Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Kuusankoski, Kotka ja Pyhtää) yhteisesti laatima varhaiskasvatuksen seudullinen tieto- ja viestintätekniikkastrategia. TVT strategian tarkoitus on saattaa näkyväksi sen tuoma lisäarvo varhaiskasvatukselle huomioiden asiakaspalvelun, päivähoidon, kodin ja yhteistyötahojen välisen yhteistyön, sekä hallinnon unohtamatta lasta itseään TVT:n hyödyntämisessä.

Voit avata julkasun tästä linkistä

Voit tilata painetun julkaisun tästä linkistä

Sanna Romppanen, 2008

Etelä-Karjalan lastensuojelun jälkihuollon kehittämishankkeen päätavoitteena on ollut kehittää jälkihuoltoa nuorten tarpeista lähteväksi ja selkeyttää kuntien jälkihuoltotyötä lastensuojelun jälkihuoltopalveluiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi. Jälkihuoltotyön kehittämisen kannalta koettiin tärkeäksi koota yhteen näkemyksiä jälkihuollosta, palveluverkostosta, jälkihuollon toimivista käytännöistä ja toimintamalleista. Asiakastyöhön kaivattiin lisää apuvälineitä ja uusia työmenetelmiä haluttiin kokeilla ja ottaa käyttöön. Jälkihuoltotyön sisällön kehittämisen lisäksi tärkeäksi koettiin jälkihuoltoprosessin kuvaaminen.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Pia Ylipää, Arja Hakalisto, 2007

Etelä-Karjalan alueella on runsaasti pieniä maaseutukuntia sekä kaupunkien hajaasutusalueita, joissa ei ole helppo organisoida vanhuspalveluita pitkien etäisyyksien vuoksi. Näistä syistä johtuen, oli tullut tarve kehittää ja monipuolistaa ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluita. Palvelutori kotona asumisen mahdollistajana -hanke oli osa Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisille suunnattua sosiaalihanketta, jossa painoalueina olivat vanhusten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen sekä palveluohjausmenettelyn käytön laajentaminen.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Artikkelijulkaisu sisältää sosiokulttuuristen työmenetelmien teoriaa sekä käytännön esimerkkejä. Kirjoittajina: Leonie Hohenthal-Antin, YTT, draamakouluttaja Leena Krekula, Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori Taina Rasi, FM Pam Schweitzer, Draamapedgogi, Euroopan muistelutyöverkoston koordinaattori Minna Taipale, Projektikoordinaattori, Socom Mona Taipale, Projektikoordinaattori, Socom Angelika Trilling, Making memories matter -hankkeen koordinaattori Maija Väätämöinen, Kulttuuripolitiikan opiskelija.

Voit tilata julkaisun tästä linkistä

Sirpa Hirvonen, 2007

Tämän hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on päihdeongelmaisten asumispalvelujen kehittäminen. Päihdeongelmaisten asumiseen liittyviä kysymyksiä on sivuttu myös Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriselvityksessä, jossa päihdehuollon tulevaisuuden haasteena nousivat esille alkoholidementikot, joiden tarpeisiin nykyisten palvelujen katsottiin soveltuvan erityisen huonosti.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Maija Hämäläinen-Abdessamad, 2006

Raportin painopiste on yhtäältä asiakasprosessien, toisaalta yhteispalvelun sisäisten ja ulkoisten yhteistyöverkostojen analysoinnissa. Yhteispalvelun viimeisenä toimintavuonna palvelussa tapahtui runsaasti muutoksia yhteispalvelun käytännössä sulautuessa osaksi Etelä-Karjalan Työvoiman Palvelukeskusta. Yhteispalvelun työntekijät työskentelivät näin suuren osan vuotta osana palvelukeskuksen kahta tiimiä – aikuisten palveluohjaus- ja kuntoutustiimejä. Siksi myös arvioinnin kohteena on ollut pitkälti näiden tiimien toiminta vuonna 2005.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Maija Hämäläinen-Abdessamad, 2005

Tässä väliraportissa arvioidaan Lappeenrannan kaupungin sosiaalitoimen, Lappeenrannan työvoimatoimiston sekä Kelan Lappeenrannan (myöh. Etelä-Karjalan) vakuutuspiirin yhteisen kehittämis- ja kokeiluhankkeen Työllisyyden yhteispalvelu 25+:n toimintaa sen toiminnan alusta 1.9.2003 alkaen aina vuoden 2004 loppuun. Pääpaino väliarvioinnissa on työntekijöiden työn sekä yhteispalvelun yleisen toiminnan hahmottamisessa sekä asiakkaiden tilanteen ja kokemusten kartoittamisessa asiakkuuden melko alkuvaiheessa. Arvioinnissa on päädytty tutkimaan erityisesti moniammatillista työtä, mikä on vaikuttanut niin tutkimustehtävän rajaukseen kuin hankittujen aineistojen luonteeseen.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Päivi Kaski, 2007

Lastensuojelun sijaishuollon kehittämishankkeen tarkoituksena oli lastensuojelutyön vahvistaminen kehittämällä erityisesti sijoitusprosessia ja sijaishuollon muotoja seudullisessa yhteistyössä. Hankkeeseen osallistuivat hallinnoijakaupunki Lappeenranta, Imatra sekä Joutseno. Hankkeessa luotiin ja kehitettiin hankekaupunkien yhteisiä lastensuojelun ja sijaishuollon toteuttamistapoja ja toimintamalleja, vaihdettiin asiantuntemusta ja kokemusta sekä järjestettiin yhteisiä koulutuksia ja seudullista työryhmätyöskentelyä. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kuntien lastensuojelun sijoitusprosessia niin, että asiakkaana olevan lapsen tai nuoren sijoitus on oikea-aikainen, tarkoituksenmukainen ja hänen sekä hänen läheistensä tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla vastaava.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Ritva Seppälä, 2006

Lastensuojelupalvelut ovat yksilöllisiä palveluja ja ne tukevat lapsen ja perheen hyvinvointia. Palvelujen järjestämiseksi tulisi ottaa huomioon asiakkaan toiveet nykyistä paremmin. Palvelujen määrän ja laadun turvaamiseksi asetettiin vuonna 2003 valtakunnallinen sosiaalialan kehittämishanke. Tämän hankkeen tavoitteena oli palvelujen laadun ja saatavuuden turvaamisen lisäksi palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen sekä henkilöstön osaamisen, riittävyyden ja työolojen kehittäminen.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Maarit Hiltunen-Toura, 2010

Etelä-Karjalassa on Etelä-Karjalan liiton toimeksiannosta tehty koko maakuntaa koskeva ensimmäinen hyvinvointistrategia. Se on laadittu yhteistyössä noin viidenkymmenen asiantuntijan kanssa, jotka edustavat kuntia, kuntayhtymiä, yrittäjiä ja 3. sektorin toimijoita. Etelä- Karjalan hyvinvointistrategia 2010 on maakunnan eri toimijoiden tarpeista nouseva hyvinvoinnin kehittämisen yleislinjaus, jossa kehittämisalueina ovat:
– Lapset, nuoret ja perheet
– Ikääntyneet
– Terveyden ja sairaanhoito

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Voit tilata painetun julkaisun tästä linkistä

Arja Hakalisto, 2005

Huumereitiltä Hoitoketjuun -projektin vaikuttavuuden arviointi. Raportti on Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoiman ja toteuttaman Huumereitiltä Hoitoketjuun -projektin vaikuttavuuden arvioinnin loppuraportti.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Anne Karhu ja Hanna Selivuo, 2004

Kolmet –projekti oli Savitaipaleen, Suomenniemen ja Taipalsaaren sekä näiden kuntien alueella toimivien yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteinen sosiaali- ja terveysalan kehittämishanke. Projekti toteutettiin 1.4.2002-31.3.2004 välisenä aikana. Kehittämisprojekti oli jatkoa Kansallisen työelämän kehittämisohjelman rahoittamalle perusanalyysille ”Kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien toiminnan synkronointi ja optimoiminen Savitaipaleella, Suomenniemellä ja Taipalsaarella”.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Päivi Kaski, 2003

Serveri-projekti, yksilöllisen palveluohjauksen ja rajapinnat ylittävän verkostoyhteistyön malli, on Euroopan sosiaalirahaston, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen ja Lappeenrannan kaupungin rahoittama työllisyysprojekti, jonka hallinnoijana on Laptuote-säätiö. Projekti käynnistyi vuoden 2001 alussa ja se päättyy 31.12.2003. Projektin taustayhteisössä, Laptuote säätiössä, on pitkät sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutustoiminnan perinteet. Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata ja nostaa esiin niitä asioita, joita Serverissä on onnistuttu luomaan ja kehittämään sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen alueella. Lisäksi raportissa myös arvioidaan projektin vaikutuksia ja tuloksia tehtyjen kysely- ja haastatteluaineistojen avulla.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Satu Ellonen, 2005

Lastensuojelun ja perhetyön osaamisklinikka -hanke oli yksi Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämishankkeista. Hankkeen tarkoituksena oli luoda Kaakkois-Suomeen lastensuojelun tutkimuksen, oppimisen ja palvelujen tuottamisen osaamisverkosto. Verkostossa koordinoitiin lastensuojeluun liittyvää erityisosaamista ja kehitettiin psykososiaalisen tuen palveluja. Hanke oli sateenvarjohanke, jonka tarkoituksena oli luoda pysyvä rakenne alueella tehtävään lastensuojelutyön koordinointiin. Hanke toteutui 1.3.2003 – 30.6.2005 välisenä aikana.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Päivi Kaski, 2004

Lastensuojeluselvityksessä kuvataan lastensuojelun toimintakäytäntöjä, henkilöstöä ja kustannuksia kuudella paikkakunnalla. Selvitys kohdistuu pääosin kolmen kaupungin, Haminan, Kotkan ja Lappeenrannan lastensuojelun tarkasteluun. Selvityksessä luodaan myös katsaus Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen lastensuojelun ja perhetyön osaamisklinikka-hankkeessa mukana olevien kolmen maalaiskunnan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden tilanteeseen.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Maija Hämäläinen-Abdessamad, 2004

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Lähiöuudistus 2000 – ohjelmaan ajalla 1.9.2001-31.12.2003 kuulunutta Länsi-Lappeenrannan kehittämishanketta. Tutkimus on tehty ennen kaikkea käytännöllisiin ja toisaalta osin hallinnollisiin tarpeisiin. Hankkeen toimintaa ei oltu aiemmin systemaattisesti tutkittu, joten tässä tutkimuksessa on pyritty jonkinlaiseen kokonaisesitykseen toiminnasta. Länsilappeenrantalainen lähiötyö on kuitenkin niin moni-ilmeistä sekä toimintamuodoiltaan että osanottajajoukoltaan, että tällä tutkimuksella on kyetty lähinnä vain raapaisemaan pintaa.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Kati Lallo, 2004

Puhevammaisten tulkkipalvelua etsimässä –selvitys on paitsi tiivis tietopaketti puhevammaisten tulkkipalveluista, myös ajantasainen katsaus Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson tulkkipalvelua tarvitsevien puhevammaisten henkilöiden mahdollisuuksista saada heille vammaispalvelulain mukaan kuuluvia tulkkipalveluja ja mahdollisuudesta täysipainoiseen osallisuuteen yhteiskunnassa.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Johanna Kallio ja Tuula Kontio, 2006

Raportissa kartoitettiin sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoteknistä osaamista ja koulutushalukkuutta. Kartoitus toteutettiin marraskuussa 2005 kyselyllä. Kohderyhmänä oli seitsemän kaakkoissuomalaisen kunnan (Imatra, Joutseno, Kouvola, Kotka, Kuusankoski, Lappeenranta ja Pyhtää) sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö toimialajohtajasta alkaen.

Voit avata julkaisun tästä linkistä

Pirjo Ojanen ja Leena Vuorio, 2004

Sosiaalialan osaamiskeskusten lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa huolehtia sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutumisesta omalla alueellaan. Osaamiskeskukset on perustettu maakuntapohjaisesti niin, että Socomin toimialueena ovat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Socomissa on sen perustamisesta lähtien verkostoiduttu ja tehty yhteistyötä seudullisesti ja maakunnallisesti.

Voit avata julkaisun tästä linkistä