Kaakkois-Suomen kuntien edustajat päättivät vakinaistaa verkostokoordinaation osaksi kunnan muita palveluita Kaakkois-Suomen alueella lokakuusta 2011 alkaen. Alueellista koordinaatiota puoltaa lähempänä toimijoita oleminen sekä sisällä kunnan rakenteissa toimiminen ja varhaisen avoimen yhteistoiminnan kulttuurin levittäminen ja juurruttaminen sieltä käsin.

Kouvolassa verkostokoordinaatio liitettiin osaksi suunnittelija Eeva Nummen työnkuvaa hyvinvointipalveluissa.

Etelä-Karjalassa verkostokoordinaatio on jatkossa osa perheneuvolan palveluita ja tehtävät liitettiin osaksi psykologi Tiina Vormiston työnkuvaa.

Kotkassa/Etelä-Kymenlaaksossa verkostokoordinoinnin järjestämisestä neuvotellaan edelleen. Siirtymävaiheen aikana Kotkan yhteyshenkilönä toimii johtava sosiaalityöntekijä Satu Ellonen.

Haminan yhdyshenkilönä toimii varhaiskasvatuksen vastaava Paula Melartin

Verkostokoordinattoreiden yhteystiedot:

Kouvola
Eeva Nummi
p. 020 615 8684
eeva.nummi(at)kouvola.fi

Etelä-Karjala
Tiina Vormisto
p. 040 712 2303
tiina.vormisto(at)eksote.fi

Kotka
Satu Ellonen
p. 040 738 3589
satu.ellonen(at)kotka.fi

Hamina
Paula Melartin
p. 040 7718193
paula.melartin(at)hamina.fi

Verkosto-osaajien esite

Verkostopankin koordinaattori ylläpitää verkosto-osaajien rekisteriä ja välittää verkostomenetelmien toimeksiantoja omalla alueellaan.  Verkostopankista voi tilata verkostomenetelmien osaajan sekä saada tietoa Huolen puheeksioton kouluttajista. Verkostokoordinaattorin kanssa voi myös käydä keskustelua, sopisiko verkostomenetelmät johonkin tiettyyn tilanteeseen ja mikä menetelmistä olisi tarkoituksenmukaisin.

Verkostomenetelmät ovat käyttökelpoisia niin lasten-, nuorten- ja perheiden palveluissa kuin aikuis-, vanhus- ja vammaispalveluissakin.  Edellä mainituissa palveluissa työskentely edellyttää usein yhteistyötä niin perheen kuin viranomaistenkin kanssa. Joissakin tilanteissa asiakkaan, hänen perheensä ja työntekijöiden välisen toimivan keskustelun ja yhteistyön luomisessa ulkopuoliset verkostomenetelmien osaajat voivat olla avuksi. Heidän tehtävänään on huolehtia keskustelun etenemisestä ja varmistaa kaikkien osapuolten tasapuolinen kuuleminen. He eivät neuvo, ota kantaa tai pyri vaikuttamaan käsiteltäviin asioihin.   

Verkostopankissa toimii

HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN KOULUTTAJIA

Huolen puheeksiottamisen koulutuksessa rohkaistaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä ottamaan huolensa esille vanhempien kanssa ja tekemään sen siten, että turvataan jatkossakin hyvän yhteistyön jatkuminen perheen kanssa lapsen auttamiseksi. Työntekijän paremmat valmiudet huolensa puheeksiottamisessa edistää varhaisempaa ja avoimempaa yhteistyötä asiakkaan kanssa, lisää asiakkaan osallisuutta sekä edesauttaa monitoimijaista ja verkostomaista yhteistyötä.

VERKOSTOKONSULTTEJA

Verkostokonsultit ovat THL:n kouluttamia dialogisuuteen perustuvien ja yhteistyötä selkeyttävien menetelmien osaajia. He pitävät verkostotapaamisissa huolta keskustelun etenemisestä ja siitä, että jokainen osallistuja saa puhua omasta näkökulmastaan. Keskusteluissa on selkeä rakenne ja tavoite. Keskusteluissa suunnataan hyvään tulevaisuuteen, luodaan toivoa ja suunnitellaan konkreettisia tukitoimia. Keskustelun lopuksi tehdään suunnitelmaa, johon kaikki voivat sitoutua. Verkostokonsultit työskentelevät työparina. Kokoontumiseen on syytä varata aikaa riittävästi, noin 3 tuntia.

Verkostokonsultit voivat alla apuna

• Asiakastapaamisissa, kun halutaan selkiinnyttää perheen ja työntekijöiden työn- ja vastuunjakoa tai halutaan saada monipuolinen perusta asiakasta tukevan huolto-, hoito-, kuntoutus- tai muun suunnitelman tekemiseen.
• Työntekijäneuvotteluissa, kun halutaan selvittää työntekijöiden työn- ja vastuunjakoa.
• Suunnittelukokouksissa, kun halutaan laatia esim. jonkun yksikön, toimialan tai kunnan strategia-, arviointi- tai toimintasuunnitelma.
• Arviointikokouksissa, kun halutaan eri osapuolten arvioivan omasta näkökulmastaan yhteisen toiminnan sujumista, siihen liittyviä huoliaan sekä omia tekojaan yhteistyön edistämisessä.

VERKOSTOTERAPEUTTEJA

Verkostoterapeutit ovat verkostojen kanssa työskentelemiseen koulutettuja psykoterapeutteja. Heidän tehtävänään on kannustaa ja mahdollistaa verkostoterapiakokouksen osaanottajien keskinäinen vuoropuhelu. He pitävät verkostoterapiakokouksissa huolta keskustelun etenemisestä, tilanteen turvallisesta ilmapiiristä ja kaikkien osallistujien mahdollisuudesta puhua omasta näkökulmastaan asioista.  Verkostoterapiassa oleellista on puhuminen, toisten kuunteleminen ja tunteiden jakaminen. Keskustelun ja asioiden jakamisen kautta on mahdollista saada asiakkaan ympärillä olevan verkoston voimavarat käyttöön. Verkostoterapiakokouksia voi olla eriluonteisia. Toiset kokoukset voivat olla rakenteeltaan enemmän suunniteltuja ja ratkaisuun tähtääviä. Toisissa korostuu terapeuttisen muutosprosessin käynnistäminen. Ennen varsinaista verkostoterapiakokousta on usein tarpeen järjestää esikokous, jossa on mukana asiakas tai perhe ja heidän kanssaan työskennellyt työntekijä. Esikokouksessa mietitään mm. mikä on käsiteltävä asia ja keitä olisi käsiteltävän asian kannalta tarpeellista olla verkostoterapiakokouksessa paikalla. Mukaan kutsutaan jokaiselle kokoukseen osallistuvalle myös oma tukihenkilö. Verkostoterapeutit työskentelevät työparina, mutta tilanteen mukaan tiimissä voi olla kolmekin terapeuttia.

Verkostoterapiaa voidaan käyttää

• Kriisitilanteissa, joissa asiakkaan tueksi tarvitaan sekä läheis- että työntekijäverkoston apua ja voimavaroja
• Tilanteissa, joissa halutaan luoda yhteistä ymmärrystä asiakkaan, hänen  läheisverkostonsa sekä työntekijäverkoston välille
• Tilanteissa, joissa on tärkeää käsitellä yhdessä jotakin asiakasta tai perhettä koskevaa huolta

LÄHEISNEUVONPIDON KOOLLEKUTSUJIA

Läheisneuvonpito on yksi tapa etsiä ratkaisuja asiakasta koskeviin huoliin yhdessä hänen läheisverkostonsa kanssa. Läheisneuvonpito on alun perin lastensuojelullisiin tilanteisiin kehitetty menetelmä, mutta se on soveltaen käytettävissä myös lasten ja perheiden ehkäisevissä palveluissa kuten myös aikuis-, vanhus- ja vammaispalveluissa. Neuvonpidossa asiakas ja hänelle läheiset ihmiset kokoontuvat keskustelemaan ja suunnittelemaan asiakkaan tavallista ja turvallista arkea. Läheisneuvonpidon järjestäjäksi kutsutaan ulkopuolinen koollekutsuja.

Läheisneuvonpitoa voidaan käyttää

• Asiakassuunnitelmaa laadittaessa ja tukitoimia suunniteltaessa
• Kriisitilanteissa ja äkillisissä elämäntilanteen  muutoksissa
• Varhaisessa vaiheessa asiakasta ja hänen perhettään koskevien huolien selkeyttämisessä ja tukitoimien suunnittelemisessa
• Lastensuojelun tarpeen arvioimisen yhteydessä tai  selvitystyön päätteeksi
• Lapsen sijoitusta harkittaessa,  kotiuttamisvaiheessa tai jälkihuoltoa suunniteltaessa